Oikein hyvää Tuulin päivää!!! Olkoon tämä päivä omistettu
tunteille!
Tunteiden Tuuli-menetelmä sai alkunsa, kun eräs lastentarhaopettaja otti yhteyttä LastenkulttuurikeskusVersoon. Hänen viestinsä oli, että lapsille pitäisi opettaa tunnetaitoja.
Tausta-ajatuksena oli, että esimerkiksi kiusaamista voisi vähentää tunnetaitoja
opettamalla. Itselleni työtehtävä tuli kuin ”Manulle illallinen”. Mielenkiintoinen
aihe ja minulle kaikkein tutuin opetusmenetelmä: draamakasvatus. Sitä en
osannut arvata, miten paljon Tunteiden Tuuli kasvattaisi myös minua.
Viimeksi perjantaina keskustelin seitsemänkymppisten
ihmisten kanssa lapsuudesta ennen vanhaan. Rouvien puheessa nousi vahvasti
esille tunteet ja se, kuinka ne olivat kiellettyjä heidän lapsuudessaan. Tai
no, tunteita ei kai kukaan voi kieltää, mutta niiden näyttäminen ei ollut kovin
kovassa kurssissa heidän mielestään. Opeteltiin pidättelemään tunteita ja
piilottamaan ne näkymättömiin. Keskustelun lopuksi totesimme, että näiden oppien
mukaan hekin ovat seuraavia sukupolvia kasvattaneet. Itsekin siis olen yksi
näistä kasvateista.
Tunteja suunnitellessani hain taustatietoja opetettavaan
aiheeseen liittyen. Kävin myös keskusteluja ystävieni, työtovereitteni ja
yhteistyökumppaneidemme eli Pieksämäen lastentarhanopettajien kanssa. Sana
sanalta tulin vakuuttuneemmaksi tunteiden tuntemisen hyvää tekevästä
vaikutuksesta. Aikaisemmin nielin usein pettymyksen ja suuttumuksen tunteeni.
Jo kurkussa, alas mennessään tunteet tuntuivat polttavilta. Saatika vatsaan
asti päästessään. Nielty tunne saattoi loppujen lopuksi olla vatsahappoakin
voimakkaampi.
Meillä on aina jokin tunne, vähintäänkin taustalla,
vaikuttamassa olemiseemme. Vakuutuin, että on parempi tunnistaa ja tuntea omat
tunteensa. Tunteiden piilottamista voisi mielestäni verrata liian täyden
matkalaukun sulkemiseen. Laukkua sulkiessa tulee hiki, sormet menevät hapoille
ja lopulta tulee ahdistus ja epätoivo. Tunteiden matkalaukkua ei tule
sullotuksi täpötäyteen, jos antaa tunteiden tulla ulos asti sanoina tai ilmeinä
tai eleinä tai vaikka näitä kaikkia keinoja käyttäen!
Tänään Tuulin päivänä aloitin aamuni tunnetaitoja opettaen.
Tällä kertaa ykkösluokalle, jonka oppilaita olen tavannut jo heidän ollessa
esikoulussa. Huomasin, että oppilailla on todella laaja tunnesanasto, jota he
mutkattomasti käyttävät. Erilaisiin tilanteisiin löytyy monta tunnetta ja
oivaltavia selityksiä, mistä tunteet johtuvat.
Varovaisesti mieleeni hiipii ajatus. Voisiko omassa
itsessäni tapahtunut muutos olla osa isompaa muutosta? Saanko omalta pieneltä
osaltani olla mukana kulttuurin muutoksessa? Sen ainakin tiedän, että työalueellani
Verso -kunnissa monet opettajat ovat Tunteiden Tuulin ja muiden menetelmien avulla tuoneet
tunteet arkipäiväisiksi ja sallittaviksi. Sitä kohden ne mainitsemani rouvatkin
ovat elämänsä aikana menneet. Ovat omalta osaltaan olleet murtamassa vanhoja
tapoja.
Lopuksi lainaan vielä viihdeohjelma Putouksen sketsihahmo
Antskun sanoja ”siulla on oikeus siun tunteisiin”. Ja hän on mielestäni aivan
oikeassa! Tunteilemisiin!
Nazia Asif,
tuottaja ja taidekasvattaja
Lastenkulttuurikeskus Verso
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti