torstaina, joulukuuta 19, 2013

Joulutervehdys!



Lastenkulttuurikeskus Verson väki kiittää lämpimästi kuluneesta vuodesta ja toivottaa Varkauden satutunnilla joulutunnelmia pohtineiden lasten ajatusten myötä rauhallista joulun aikaa.


tiistaina, lokakuuta 29, 2013

Itäsavolaiset lapset tutustuvat nukketeatterin maailmaan



Lastenkulttuurikeskus Verson ja Versoverkko Etelä-Savoon -hankkeen järjestämät pienten lasten taideviikot johdattavat Rantasalmen, Juvan ja Savonlinnan lapset luovan toiminnan pariin. Verso-viikkojen teemoina korostuvat tarinallinen taidekasvatus ja nukketeatteri, ja kaikkiin tilaisuuksiin on vapaa pääsy.

Lastenkulttuurikeskus Verso on 11 kunnan rahoittama verkosto, jonka yksi toimintamuoto on jokaisella jäsenpaikkakunnalla vuosittain järjestettävä lasten taideviikko. Verso myös hallinnoi ESR-rahoitteista Versoverkko Etelä-Savoon (2012 – 2014) -hanketta, jossa kehitetään kuntien palvelurakenteisiin pysyviä taidekasvatusmenetelmiä.

Syksyn 2013 aikana erityisesti perhepäivähoitajille ja kotihoitolapsille suunnattuja kulttuuriviikkoja on vietetty jo Pieksämäellä ja Hirvensalmella, ja seuraavat Verso-viikot järjestetään Rantasalmella 28.10. – 1.11., Juvalla 4.11.- 8.11. sekä Savonlinnassa 11.11. - 15.11. Tarkemmat tapahtumatiedot löytyvät osoitteesta www.versoverkko.fi. Vuoden viimeinen Verso-viikko toteutetaan Mäntyharjulla marraskuun lopussa.

Satu ja Aatos jalkautuvat päivähoitoon ja kouluihin

Rantasalmen ja Juvan Verso-viikot painottuvat tarinankerrontaan ja tunteiden käsittelyyn teatterillisin menetelmin. Pohjana on Versoverkko Etelä-Savoon -hankkeen ”Satu ja Aatos” -pilotti, joka käynnistettiin kehittämään Toenperän kirjastojen satutuntitoimintaa Juvalla, Joroisissa ja Rantasalmella. Nyt toimintaa jalkautetaan myös kirjastojen ulkopuolelle varhaiskasvatuksen pariin. Syksyn aikana Satu ja Aatos-tuokioita järjestetään myös kaikissa Juvan, Joroisten ja Rantasalmen kouluissa.

Tunneteemaan pohjautuvia satuja lukevan Satu-tädin (Katja Kähkönen) mukana kulkee ottopoika Aatos, teatterilavaste, joka auttaa lapsia sadun herättämien tunteiden käsittelyssä. Teatterillisiin harjoituksiin päättyvä tarinatuokio toimii paitsi taidekasvatustoimintana, myös varhaiskasvatus- ja opetushenkilöstön koulutuksena teatterillisten menetelmien hyödyntämiseen niin tunnetaitokasvatuksessa kuin kirjallisuutta käsitellessäkin.

Satu ja Aatos Juvan kirjastolla
 
Savonlinnassa teemana nukketeatteri

Savonlinnan Verso-viikko 2013 painottuu tänä vuonna nukketeatteriin sekä tarinalliseen taidekasvatukseen. Yhteistyötä tehdään tiiviisti Savonlinnan kirjastojen kanssa. Lapset pääsevät kokeilemaan teatterinuken rakennusta kierrätysmateriaaleista Kerimäen ja Savonrannan kirjastoissa sekä pääkirjasto Joelissa.

Versoverkko Etelä-Savoon -hankkeessa on vuoden mittaan valmistettu nukketeatterimatkalaukkuja Savonlinnan päivähoidon käyttöön ja koulutettu päivähoitohenkilöstöä nukketeatterimenetelmien käyttöönottoon. Yhdessä matkalaukuista on sisältönä huovutetut teatterinuket, jotka pohjautuvat Savonlinnan pilotissa syntyneeseen eläintarinaan. Tarinassa hiirineito etsii itselleen ystävää Olavinlinnasta ja oppii matkalla ripauksen paikallishistoriaa. Huovutetut nuket valokuvattiin aidossa ympäristössä Olavinlinnassa ja nyt kuvat on painettu tarinavihkoon, joka jaetaan jokaiseen Savonlinnan varhaiskasvatusyksikköön, perhepäivähoitajille, Savonlinnan kirjastoihin sekä Olavinlinnaan. Linnan hiiri-tarinaa kuullaan Verso-viikolla pääkirjastossa ja Punkaharjulla järjestettävissä satutuokioissa, joissa on mukana myös nukketeatterimatkalaukku.

Linnan Hiiri (Kuva: Sini Tullila)


”Pää alas – jalat ylös” kiepsauttaa yleisönkin ylösalaisin

Kaikilla kolmella seuraavalla Verso-viikolla nähdään vauva- ja taaperoteatteri AEIOU:n värikäs esitys ”Pää alas – jalat ylös”, jossa kurkistetaan sirkusperheen arkipuuhiin. Maksuttomat esitykset ovat Rantasalmen Seuralassa pe 1.11., Juvan kirjastossa pe 8.11. ja Savonlinnan pääkirjasto Joelissa ma 11.11. Äiti-taikurin, Isä-pellen ja lapsiakrobaatti Bubun hahmoihin vauvojen ja taaperoiden on helppo samaistua jopa niin kirjaimellisesti, että he kiepsahtavat itsekin sirkusperheen mukana ylösalaisin. Sloveniassa palkitun kansainvälisen teatteriryhmän esitys on suunnattu erityisesti alle kolmevuotiaille vauvoille ja taaperoille vanhempineen ja hoitajineen, mutta ryhmän kutkuttava huumori vetoaa myös muihin alle kouluikäisiin. 

Vauva- ja taaperoteatteri AEIOU: Pää alas - jalat ylös


Lisätietoja: Kulttuurituottaja Terhi Siippainen: terhi.siippainen @ soisalo-opisto.fi, p. 044 743 6409

www.lastenkulttuurikeskusverso.blogspot.fi












torstaina, syyskuuta 05, 2013

Pieksämäen Verso-viikko yhdistää musiikin, tanssin ja teatterin

Lastenkulttuurikeskus Verson järjestämä pienten lasten taideviikko kutsuu Pieksämäen perheitä ja perhepäivähoitajia hoitolapsineen luovan toiminnan pariin syyskuun lopussa. Pieksämäen Verso-viikolla 23. – 28.9.2013 keskitytään tänä vuonna eläinaiheisiin muun muassa musiikin ja tanssin parissa.

Verso-viikkoa vietetään Nukkekodilla (Hiekanpääntie 21), Naarajärven ja Jäppilän kirjastoissa sekä kylämuskareissa Peiposjärvellä ja Virtasalmella. Maksuttomat tilaisuudet on suunnattu perhepäivähoitajien ryhmille sekä alle kouluikäisille kotihoitolapsille, joten ne toteutetaan aamupäivisin. Lisäksi Nukkekodilla vietetään lauantaina 28.9. teatteriesityksen siivittämää perhepäivää, jolloin ovet ovat avoimena kaikille Pieksämäen perheille. Kaikkiin viikon tilaisuuksiin on vapaa pääsy.

Taideleikkituokioita eri puolilla kaupunkia

Verso-viikon päätapahtumapaikkana toimii Nukkekoti, jossa järjestetään erilaisia taideleikkituokioita. Maanantaina 23.9. Verso-viikon käynnistävät kädentaitoja, sanataidetta ja musiikkia yhdistävät, kaiken ikäisille osallistujille soveltuvat Soitinsatupajat klo 9.15 - 10.00 ja klo 10.15 - 11.00. Tuokion alussa luodaan Verson ohjaajien, Minnamaria Koistisen ja Terhi Siippaisen kanssa kierrätysmateriaaleista hauskat pienet rytmisoittimet, joilla säestetään yhdessä musiikillista satua. Samanlainen ”soiva satutunti” jalkautuu myös Jäppilän kirjastoon torstaina 26.9. klo 9.30 - 10.15.

Keskiviikkona 25.9. Nukkekodilla tanssitaan osallistavan tanssiteatterin merkeissä klo 9.00 - 9.45 ja klo 10.00 - 10.45. Tanssinopettajat Noora Rinne ja Anna Savolainen ohjaavat Jukka Itkosen runoihin pohjautuvia tanssityöpajoja, joissa Kujakatti ja Avaruuskoira johdattavat kaiken ikäiset lapset tanssin siivin Käpälämäkeen.

Verso-viikon aikana perehdytään eri puolilla Pieksämäkeä nostalgisiin Pikku-Marjan Eläinlauluihin, joiden hirnahtavat, surisevat ja hipsuttelevat hahmot tulevat lapsille tutuksi musiikkipedagogi Piia Säpyskä-Hietalan ohjaamissa musiikkileikkituokioissa tiistaina 24.9. Nukkekodilla (klo 9.15 ja klo 10 alkaen) sekä keskiviikkona 25.9. Naarajärven kirjastolla (klo 9.00 ja klo 9.45 alkaen). Yhteistyössä on mukana myös Pieksämäen Seutuopisto, joka avaa kylämuskareiden ovet torstaina 26.9. klo 9.45 Peiposjärven koululla ja perjantaina 27.9. klo 10.15 Virtasalmen Ojintalolla kaikille kiinnostuneille samalla Pikku-Marjan Eläinlaulujen teemalla.

”Pää alas – jalat ylös” Nukkekodin perhepäivässä 28.9.

Verso-viikko huipentuu lauantaina 28.9. Nukkekodilla vietettävään perhepäivään. Sadun ja seikkailun talon ovet ovat avoinna klo 9.30 – 12.00, jolloin Joonas Auringon satuvintti, Prinsessa Ruususen huone sekä Joonaksen aarrekammio houkuttelevat mielikuvituksellisiin leikkeihin. Myös kahvila Kultakutri palvelee kävijöitä koko Nukkekodin aukioloajan.

Perhepäivän alussa klo 10.00 nähdään Nukkekodin teatterisalissa vauva- ja taaperoteatteri AEIOU:n värikäs esitys ”Pää alas – jalat ylös”. Esitys on suunnattu erityisesti 3 - 36 kk ikäisille lapsille ja heidän vanhemmilleen, mutta esityksen kutkuttava huumori vetoaa myös muihin alle kouluikäisiin.  Noin puolen tunnin ajaksi yleisö saa kurkistuksen sirkusperheen päivään. Hulvattoman perheen arkipuuhissa Äiti-taikuri tietää, Isä-pelle yrittää ja lapsiakrobaatti Bubu osaa. Sirkusperheen henkilöhahmoihin vauvojen ja taaperoiden on helppo samaistua... jopa niin kirjaimellisesti, että he kiepsahtavat sirkusperheen mukana ylösalaisin!

AEIOU: "Pää alas - jalat ylös"

maanantaina, kesäkuuta 24, 2013

Hyvät Minät -pilotissa tunnetaitoja opetellaan draaman keinoin



Pieksämäen esiopetuksen ja 1-luokkien ryhmissä on keväästä 2012 alkaen kehitetty tunnetaitokasvatusta draaman avulla. Menetelmää kehitetään Hyvät Minät -pilotissa, joka on osa ESR-rahoitteista Versoverkko Etelä-Savoon 2012 - 2014 -hanketta.

Lapset oppivat ilmaisemaan tunteitaan draamaharjoitusten avulla.

Lastenkulttuurikeskus Verson hallinnoiman Versoverkko Etelä-Savoon -hankkeen ensimmäinen pilotti käynnistyi vuoden 2012 alussa Pieksämäellä. Hyvät Minät -pilotissa uutta menetelmää ideoinut draamaohjaaja Nazia Asif vie tunnetaitokasvatusta draaman keinoin alakouluille ja esikouluihin. Kokonaisuuden teemana on "Tunteiden Tuuli".

- Tunteet ovat abstrakti ja laaja asia, ja draaman keinoin tunteet voidaan purkaa pieniksi, yksinkertaisiksi asioiksi. Lapset ovat oppineet hahmottamaan, mitä tunteet ovat ja miten niitä voi ilmaista, Nazia Asif kertoo.

Kirje Tuulilta

Tunteita käsitellään jokaisen noin 10 lapsen ryhmän kanssa neljän 1,5-tuntisen tuokion aikana. Menetelmän kokonaisuus aloitetaan kirjeellä, jonka lapset saavat Tuuli-nimiseltä tytöltä. 

”Minulla on hyvä ystävä, jonka nimi on Tuuli. Tuulilla on iso ongelma, johon hän on pyytänyt apua. Tavallisesti toisten kirjeitä ei saa lukea muille, mutta Tuuli on antanut minulle luvan lukea kirjeen teille.”, kertoo Nazia ja lukee käsinkirjoitetun kirjeen lapsille.

Tuuli kertoo kirjeessä kummallisista tuntemuksistaan.
Tuuli pohtii kirjeessä omituisia tuntemuksiaan ja pelkää jopa muuttuvansa monsteriksi, koska kokee niin kummallisia asioita. Välillä silmistä valuu suolaista vettä, välillä on möhkäle kurkussa, joskus tuntuu että sisällä ihan kiehuu ja toisinaan olo on kuin olisi saippuakuplia vatsassa. Lasten kanssa pohditaan leikin kautta, mitä kummat tuntemukset mahtavat tarkoittaa, ja kokeillaan myös miltä nuo tuntemukset näyttävät kasvoilla.

Jokaisen tuokion jälkeen lasten elämysten kautta syntyneet oivallukset lähetetään terveisinä Tuulille. Jo ensimmäisellä kokoontumiskerralla lapset huomaavat, että tunteita on jokaisella elollisella olennolla, ja niitä voi näyttää eri tavoin, joten Tuulille lähetetään helpottavat terveiset: ”Et ole muuttumassa monsteriksi. Ihmisillä on erilaisia tunteita, ja niitä voi näyttää ilmeillä.”

Eleet ja ilmeet tunteiden ilmaisussa

Toisella kokoontumiskerralla syvennytään tunteiden ilmaisuun kehon kautta elein ja ilmein. Jo ensimmäisen tapaamisen aikana oli huomattu, että tunteita voi näyttää kasvojen ilmeillä. ”Kun kerroin tämän Tuulille, Tuulikin kokeili ilmeitä ja kysyi ihmeissään: Vaikka meillä on koko keho, onko niin, että vain kasvoilla näytetään tunteita?” kertoo Nazia Tuulin terveiset lapsille.

Tuokion aikana kokeillaan liikkumista eri tunnetilojen vallitessa. Miltä näyttää surullisen ihmisen kävely? Miten liikkuu iloinen ihminen, entä vihainen? 

Vihaisena liikkuminen meinaa vähän naurattaakin! :D


Peilileikin avulla tarkkaillaan kehollista tunteiden ilmaisua parin kanssa.

Keskusteluhetken aikana käy ilmi, että moni on joskus jännittänyt niin, että mahaan koskee tai kämmenet hikoaa, tai jopa niin, että jalatkin tärisevät. Tuokion päätteeksi lapset lähettävät Tuulille terveisiä: Tunteet tuntuvat ja näkyvät koko kehossa.

Kosketus ja sanat tunteiden ilmaisussa

Kolmannella kerralla pohditaan tunteiden vaikutusta tapaan koskettaa toista ihmistä sekä etsitään keinoja ilmaista tunteita sanallisesti. Nazialla on mukanaan Tuulin oma Nalle-karhu, jonka lapset muistavatkin jo Tuulin kirjeestä. Nallea käytetään leikissä, jossa kokeillaan kosketustapoja eri tunnetilojen vallitessa. Miten kosketat nallea kun olet vihainen? Entä kun olet iloinen?

Nalle saa kokea monenlaista kosketusta eri tunnetilojen vallitessa.

Leikin jälkeen pohditaan hyvää ja pahaa kosketusta ja sitä, miksi Nallea saa vaikka ravistaa ja heittää vihaisena, mutta ihmisiä tai muita elollisia olentoja ei. Kosketusta kokeillaan myös kaverin kanssa, ja tarkkaillaan, millaiseksi kaverin ilme muuttuu olantaputuksessa.

Kaverin olkapäätä taputtaessa molemmille osapuolille tulee hyvä mieli.
”Tunteita ilmaistaan siis ilmeillä, eleillä, kehon lihaksilla ja vaikkapa käsillä. Mutta mikä olisi myös tehokas tapa näyttää tunteita? Mikä on unohdettu?” Nazia kyselee. Kun lapset keksivät, että tunteet vaikuttavat myös siihen, mitä ihminen puhuu, kokeillaan taas uutta leikkiä.

Tuulille lähetetään Nalle-karhun ja Nazian mukana terveiset, joiden myötä Tuulikin muistaa, että tunteet vaikuttavat kosketustapaan ja puhumiseen, kuten kosketustapa ja puhuminen vaikuttavat toisen tunteisiinkin.

Tunnetaidot tarinoiksi

Neljännellä tapaamiskerralla lapset kertaavat edellisillä kerroilla opittuja taitoja ja tekevät tunneteemaan omia tarinoita eläytyen niihin draaman keinoin.

”Tehdään Tuulille muistoksi omat tarinat, että aina kun hänellä on outoja oloja, hän muistaisi, että ne ovatkin tunteita”, Nazia kannustaa lapsia työhön.

Tarinat kerätään noin viiden lapsen ryhmältä sadutusmenetelmällä. Sadutuksessa lapsen sanat kirjataan ylös juuri niin kuin lapsi ne sanoo. Ryhmäsadutuksessa jokainen voi vuorollaan vaikuttaa siihen, millainen tarina ryhmältä syntyy. Lopuksi tarina luetaan ja sitä voi vielä muokata.

Ryhmäsadutuksessa jokainen saa vaikuttaa tarinan kulkuun.
Ryhmät esittävät omat tarinansa toisilleen tunne-esityksinä, joiden aikana lapset kiinnittävät huomiota myös siihen, miltä tarinan hahmo näyttää kun hän esimerkiksi pelkää, on iloinen, surullinen, vihainen tai hämmästynyt.

Ja mitä seuraavaksi tapahtuu Tunteiden Tuulin parissa..?

Pilotista saatujen hyvien kokemusten myötä Pieksämäellä suunnitellaan draamakasvatuksen ja tunnetaitokasvatuksen kirjaamista esiopetuksen opetussuunnitelmaan. Draamakasvatus on nyt myös kirjattu Pieksämäen Kulttuuriopetussuunnitelmaan 1-luokkalaisille, joten heille voidaan tarjota Tunteiden Tuuli -kokonaisuutta jatkumona esikoulun jälkeen.

Tunteiden Tuuli-kokonaisuus jatkuu syksyllä 2014 Pieksämäen alakouluilla. Nazia Asif kehittää menetelmään syventävän osuuden, sillä kaikki syksyn 1-luokkalaiset ovat osallistuneet Tunteiden Tuuli-työpajoihin jo esikoululaisina.

Tunnetaitokasvatusta kehittävästä kokonaisuudesta työstetään vuoden 2014 tammikuussa julkaistava menetelmäopas, jonka tarkoituksena on avata Tunteiden Tuuli-menetelmä valtakunnalliseen käyttöön.








keskiviikkona, kesäkuuta 05, 2013

Nukkekodin kesässä matkustetaan maailman ympäri

Pieksämäen Nukkekodin kesäkausi avattiin tiistaina 4.6. lauantaihin 8.6. saakka kestävien avajaiskarnevaalien merkeissä.

Kesällä 2013 Nukkekodilla seikkaillaan ympäri maailman merirosvokapteeni Joonas Auringon matkojen jäljissä; joka viikko ”vaihdetaan maata tai mannerta” ja tutustutaan kulttuureihin erilaisten satujen, työpajojen ja esitysten kautta.

Matkaoppaina kesän ajan toimivat  Julia Watanen ja Nazia Asif.


Minneköhän saakka Joonaksen kapulalossi seilaa.. ;)
Viikko-ohjelma jaottuu tarinatiistaihin, keksijäkeskiviikkoon, teatteritorstaihin, pensseliperjantaihin ja lystilauantaihin.  Työpajat ja esitykset alkavat pääsääntöisesti klo 10.30 ja 14.00, hinnat vaihtelevat 2 eurosta 5 euroon.

Tarkempaa ja ajantasaista tietoa ohjelmistosta päivitetään www.versoverkko.fi-sivuille sekä Nukkekodin uusille Facebook-sivulle: www.facebook.com/SadunJaSeikkailunTalo. Käy tykkäämässä!
Ohjatun toiminnan lisäksi Nukkekodille voi tulla vapaasti tutustumaan ja leikkimään. Viehättävästä pihapiiristä löytyvät mm. Peuhumökki, kauppaleikkipuoti, riippusilta ja kapulalossi.

Kauppa käy leikkipuodissa.

Riippusilta on  huiman jännittävä seikkailupaikka!
Peuhumökissä on tilaa luovuudelle ja liikunnalle.

Tinttamareskeissa voi ottaa matkamuistoksi hienot valokuvat!
Päärakennuksessa ovat teatterisali, Joonas Auringon satuvintti roolivaatteineen, Prinsessa Ruususen huone ja Merirosvo Joonas Auringon aarrekammio. Myös alakerran Kahvila Kultakutri palvelee Nukkekodin aukioloaikoina.


Nukkekodille voi tulla vapaasti tutustumaan ja leikkimään.
Satuvintin roolivatteet ovat lasten käytettävissä!
Satuvintillä voi pitää vaikka omankin tarinatuokion.


Nukkekoti on avoinna 4.6. - 3.8.2013 ti-pe 10-16 ja la 10-14, vapaa pääsy.
Tervetuloa mukaan sadun ja seikkailun maailmaan!

keskiviikkona, toukokuuta 22, 2013

Lapset taiteen tulkkeina



Lapset taiteen tulkkeina Karin Björklund-Rissasen näyttelyssä: Muistikuvia lapsuuteni Varkaudesta (Lastenkulttuurikeskus Verso, Varkauden museot, Lehtoniemen esikoulu)







Lehtoniemen pienten koulun esikoululaiset tutustuivat maaliskuussa 2013 taiteen tekemiseen ja taiteen tulkitsemiseen yhdessä Varkauden museoiden ja Lastenkulttuurikeskus Verson kanssa.


Taidetulkki-toiminnan tavoitteena on avata taiteen tekemisen vaiheita, kannustaa lapsia katsomaan taidetta ja nauttimaan oikeudesta tulkita taideteoksia omalla tavallaan. 

Lehtoniemen pienten koulun esikoululaisia museovierailulla.
Keväällä 2013 Taidetulkki-menetelmää käytettiin toista kertaa. Lähtökohtana Varkauden museoilla vuonna 2010 syntyneelle ajatukselle oli se, kenellä on oikeus tulkita, kertoa ja kokea taidetta. Onko olemassa oikeaa tapaa katsoa? Ja kenellä on auktoriteetti kertoa toiselle, mitä teoksesta tulee nähdä? Lastenkulttuurikeskus Verso tuli menetelmän kehittämiseen yhteistyökumppaniksi ja ensimmäisinä tulkkeina toimivat keväällä 2011 Päiviönsaaren päiväkodin esikouluryhmät.

Vierailu museolla

Maanantaina 18.3. Lehtoniemen esikoululaiset opettajineen tutustuivat Varkauden museolla museotoimenjohtaja Hanna-Kaisa Melarannan johdolla Karin Björklund-Rissasen näyttelyyn: ”Muistikuvia lapsuuteni Varkaudesta”. 

Karin Björklund-Rissanen: Muistikuvia lapsuuteni Varkaudesta

Monelle museovierailu oli ensimmäinen. Tussi- ja akvarellitöiden sekä valokuvien äärellä lapset pysähtyivät kertomaan, mitä ajatuksia töistä nousi heidän mieleensä. Ajatuksia kirjattiin ylös juuri sellaisina, kuin lapset ne sanoivat.

- Talo, potkukelkka ja sit se koulu. Kioski ja puut, metsä ja nuo talot tuolla. 
Ne tytöt kun ne käveli kouluun. Toi kartta tuolla ja sitten tuo metsä. 
Yhdessä taulussa roikotettiin metsoja kaksi ja pupuja kaksi.
Parveke ja hienot putket. Näyttää keltaiselta mökiltä. 
Tässä roikkuu kaksi metsoa ja kaksi jänistä kuistilla. Niitä on varmaan ammuttu. 
Noi puut on aika hienoja, siitä tulee hyvä mieli. 
Metsässä on kolme miestä. Ne saattaa syödä siellä. 
 Aika erikoisen näköinen kuva. 
Laukut, ne raahaa niitä niin kun mäkin raahaan mun laukkua. 
Tytöt miettii että ollaankohan me myöhässä.
 
Höyheniä ja kuollut lintu. Tuo ihminen näyttää ihan enkeliltä, näyttää. 
Tuntuu aika surulliselta kun kattoo tätä kuvaa ja lintua. Melkein rupee itkettää.

Noi nallekarkit näyttää hyviltä. Tuo näyttää meidän ulkohuussilta. 
Mä luulin, että tuolla saa näitä syödä, nallekarkkeja.



Suurta selluarkeille piirrettyä 1960-luvun karttakuvaa tutkiessaan lapset löysivät tuttuja paikkoja.
Näyttää tuo kirkko ihan samalta kuin täällä. Ja tuossa on urheilukenttä jonka minä tunnen, olen käynyt siellä jalkapalloharjoituksissa. Puut, ne näyttää tutuille. Tuo talo näyttää minun talolle. Tuolla on tehdas. Se näyttää aivan kanavalta.


Näyttelyyn tutustumisen päätteeksi lapset saivat jatkaa työpajahuoneessa selluarkille aloitettua karttakuvaa omin piirroksin. 

Kartalle ilmestyivät muun muassa Lehtoniemen koulu, luistelukenttä, itikkapuisto, Vauhtikellari, Prisma, H&M ja ABC-liikenneasema sekä Käpykankaan, Häyrilän ja Lehtoniemen alueen taloja.




 
Taidetyöpajat esikoulussa

Tiistaina 19.3. ja keskiviikkona 20.3. Sini Koistinen ja Terhi Siippainen Lastenkulttuurikeskus Versosta vierailivat Lehtoniemen esikoululaisten luona.
 Ensimmäisellä 1,5 tunnin tuokiolla lapset saivat pohtia omia suosikkipaikkojaan tai lapsuusmuistojaan, jotakin tärkeää ja mieleen painunutta tapahtumaa. Kun tietty muisto oli mielessä, ryhtyivät lapset piirtämään muistoa mustalla tussilla n. 30x40 kokoiselle selluarkille.

Koska talviloma oli ollut hiljattain, liittyi moni muisto laskettelukeskuksiin, uimahalliin ja kylpylöihin, joissa lapset olivat olleet perheidensä kanssa. 

Jotkut muistelivat edellistä kesää, joku puolestaan aivan pienenä poikana tapahtunutta kommellusta. Muutamia muistoja kirjattiin jo ylös.


Toisena aamupäivänä lasten tussipiirroksiin maalattiin värejä akvarelleilla. Tässä vaiheessa muistoja ja ajatuksia ryhdyttiin kirjaamaan jokaiselta lapselta.














Imukykyiselle materiaalille maalatut työt kuivuivat nopeasti ja ne vietiin heti maalaustuokion päätteeksi museolle, jossa tulevan viikon esillepanoa suunniteltiin yhdessä museon henkilöstön kanssa.

Taiteilijatapaaminen museolla

Maanantaina 25.3. lapset opettajineen saapuivat jälleen museolle. Tällä kertaa museolla oli vastassa ”Muistikuvia lapsuuteni Varkaudesta”-näyttelyn taiteilija, Karin Björklund-Rissanen. 



Lasten työt oli asetettu samaan tilaan kuin muutkin näyttelyn teokset, seinustoja kiertävälle mustalle kankaalle. Töiden yhteydessä olivat myös lasten omat muistot lyhyinä tarinoina.


Ensiksi Karin pyysi lapsia kertomaan omista töistään. Jokainen kävi vuorollaan esittelemässä työnsä ja tärkeän muistonsa. 


Lasten omiin muistoihin ja kuviin tutustumisen jälkeen Karin kertoi itsestään, omasta lapsuudestaan 60-luvun Varkaudessa ja siitä, mikä kaikki oli erilaista silloin. Lapset kuuntelivat muistoja kiinnostuneina ja kyselivät lisätietoja. 

Yhdessä tutkittiin Karinin piirroksia, maalauksia ja valokuvia, joista heräsikin paljon keskustelua.



Tietokoneelta katseltiin myös valokuvia Karinin työhuoneelta ja Karin kertoi tarkemmin työskentelytavoistaan sekä käyttämistään työvälineistä.

Lopuksi lapset jatkoivat piirtämistä näyttelyn työpajahuoneessa täydentäen seinälle ripustettua karttapiirrosta sekä piirrellen uusia kuvia tärkeistä leikkipaikoistaan.

Perheiden ilta museolla

Taidetulkki-kokonaisuuden päätöstilaisuus järjestettiin Varkauden museolla keskiviikkoiltana 27.3., jolloin paikalle kutsuttiin esikoululaiset vanhempineen ja opettajineen. Paikalla olivat myös museolta Hanna-Kaisa Melaranta ja Versosta Terhi Siippainen sekä Sini Koistinen, jotka kertoivat vanhemmille Taidetulkki-toiminnasta ja tapaamisten sisällöistä.

Illan mittaan lapset esittelivät vanhemmilleen paitsi omat työnsä, myös Karin Björklund-Rissasen töitä.

Museovierailuiden aikana lapsille tutuksi tulleeseen työpajahuoneeseen oli katettu myös mehu- ja keksitarjoilu, kuten näyttelyn avajaisissa asiaan kuuluu.


Kiitokset Lehtoniemen esikoululaiset: Elle, Aada, Henri, Jonne, Toni, Lassi, Vilma, Odessa, Anton, Leevi, Helmi, Jami, Elmo, Mila ja Pyry! 

Kiitokset myös opettajille, vanhemmille, Karin Björklund-Rissaselle sekä Varkauden museoille!